Bioactive materials in medical textiles – technologies and market perspectives

by  Pertti Nousiainen

• Developing countries: most urgent needs for basic functions and products (water, shelter, hygieneity, basic drugs)
• Developing countries: high mortalities of children, infectious deseases
• Ebola virus epidemic in western Africa
• Industrialised countries face big deseases: cancer, cardiovascular deseases, living habits, environment related, aids, traffic accidents
• Consequence of different living standards: pandemia threath
• The ageing of people changes needs of tomorrow
• Rising consumer expectations for health and fitness
• Health care 10-25 % of state budgets (EU), 8-16% of GNP
• Demands of efficiency, new methods, new materials, implantated products, hygiene
• Good business opportunities for companies, private and public-private- partnership (PPP)
• China and india healthcare have huge nr of health care institutions and hospitals (China alone 300,000 institutions and 60,000 hospitals)
• Healthcare textiles – medical textiles – rapidly growing in the technical textile market due to burgeoning population, change in the standard of living and demographics
• Medical textiles range from simple bandage materials or gauze to scaffolds for tissue repairing and a large variety of prostheses for body implants
• Usage depends on their properties like flexibility, absorption, softness, filtering
• Classification: non-implantable materials, implantable materials, healthcare and hygiene products and extracorporeal products
• Medical textiles for: first aid, clinical purpose, rehabilitation, hygieniety, wound care, wound infection, bandaging & pressure garment, extra corporal and implantable materials
• Europe is one of the leading markets in the medical textile industry. U.K, France, Italy and Germany hold the larger segment of the market
• North America follows Europe, while Asia Pacific is one of the emergent markets. Countries support and providing various schemes in order to promote the production and consumption of medical textile

Medical textiles – market development

• In USA in 1980–1990, the growth of medical textile products 11% p.a. and 10% during 1991–2000
• In W Europe the usage of nonwoven medical products climbed from 3000 tonnes in 1980 to 19 700 tonnes in 1991 and in 58.500 tonnes in 2012
• product sales form $11.3 bill/1980 to $32.1 bill/1990, this figure have staggered at $76 billion by the year 2000 and at 80 billion in 2010
• The US market for disposable healthcare products alone rising from $1.5 bill/1990 to $2.6 bill/1993
• medical textiles are 12% share of the technical textiles with 1,7 Mt of fibres in 2005, a growth rate of 3–4% p.a., a market of US $ 9,5 bill. in 2005 up to 12 bill. in 2010 with 2,8 Mt of processed fibers
• new uses are still being found by utilizing new and existing fibres and fabric-forming techniques
• fibre manufacturers producing a variety of fibres with properties covering the product and the ultimate application, whether the requirement is absorbency, tenacity, flexibility, softness, or biodegradability
• Bacteria infect wounds and produce vast costs
  • After a surgical operation, 1,5-30% of all wounds get infected depending on the type of surgery (source: MedLinePlus)
  • Bacteria resistant to antibiotics are increasing and making infections vicious
  • In Finland, the annual costs related to Hospital Acquired Infections reach €400M
  • In the US, the annual costs amount to
  • Advanced wound care solutions, that are safe to use, are extremely expensive and cannot help the prevention of wound infections
  • Such solutions are practically not available in developing economies
  • Antimicrobial dressings are not used to prevent infections due to high prices & safety concerns
  • Wound care already consumes 2-5% of total health care costs: 355-888M€ for Finland alone and 84-210€ billion for OECD countries in total
  • Sources: Juutilainen & Hietanen, MedLinePlus=> As the numbers for resistant forms of bacteria and costly infections are growing, globally, so is the need for new antimicrobial solutionsThe number of wounds is growing rapidlyThe solutions to prevent wound infections are neither affordable nor safeThis results in suffering and vast economic costs.Aging population and serious lifestyle disorders (obesity, diabetes) produce ever more woundsOf all people, almost 1% suffer from chronic ulcer (open leg wound), 2,5% will develop a diabetic ulcer and 0,75% will face amputationAfter surgeries, up-to 30% of all wounds get infected and, as more bacteria are resistant to antibiotics, infections are increasingly viciousTraditional wound dressings with absorbent textile materials (CO, CV) by knitting or by mechanical or mechano chemical non-woven methods
  • High moisture absorbing dressings with fibrous layer and gel-forming fibres incorporated into the fibrous matrix
  • Foamed polymers combined antimicrobial additives, such as silver ions (Ag+) or other antimicrobial substances
  • Gelled wound dressing with antimicrobial additives, such as metal salts, chitosan or organic antimcrobial compounds
  • Basic structure combined for the actual need (liquid wicking/absorption, liquid    evaporation, antimicrobial activity, mechanical strength)
  • A risk of sticking to the healing wound tissue during scar-forming.
  • Reinforcing fibres are used for improving the strength of the wound dressing
  • Large amount of fibres is needed capable of absorbing moisture for preventing  maceration of the wound.
  • Antimicrobial components added separately (deposit silver on the fabric or gel)
• World consensus about silver in wound dressingThe experience of many clinical studies have confirmed positive effects of silver dressings when used appropriatelySilver dressings are unlikely to cause true argyria because only low levels of silver are presented for systemic absorptionSilver dressings should be reserved for use in wounds with or at risk of high bioburden or local infectionAn apparent lack of response to silver does not relate to resistance, rather to inappropriate treatment of the underlying infection and/or wound aetiologyThe major cause of antibiotic resistance remains misuse or overuse of antibiotics themselvesSilver dressings should be used in the treatment of children not for more than two weeks without good clinical reasonsThe proportion of total silver production that is used in dressings is very small with regard to low/no environmental effectsSilver dressings are generally no more expensive than other types of antimicrobial dressings

Tampere 7.12.2016
PALOSUOJA-AINEITA KEHITELLÄÄN JATKUVASTI
Lisääntyvään muovien ja kemikaalien käyttöön liittyvässä SK:n erinomaisessa artikkelissa (47/2015) kiinnitettiin huomiota myös palosuoja-aineiden ympäristöongelmiin. Suurin osa tavallisista muoveista ja tekstiilikuiduista on herkästi syttyviä ja useat tuottavat palaessaan myrkyllisiä kaasuja, joihin on menehdytty palotapaturmissa jopa enemmän kuin liekkeihin. Synteettisiin polymeereihin (muovit) voidaan lisätä valmistusvaiheessa syttymis- ja palamistapahtumaa estäviä kemikaaleja, mutta luonnonmateriaalit ja -kuidut on suojattava nesteestä tapahtuvalla imeytysmenettelyllä. Kemikaalit ovat usein fosfori-, kloori- tai bromipitoisia, kuten käytöstä poistetut TDCPP (”tris”) ja PCB sekä PBDE. Työpukineissa ja suojavaatteissa käytettävät puuvillakankaat suojataan fosfori-typpipitoisilla viimeistysaineilla, joita tarvitaan 15-20% kankaan painosta. Yleisintä tekstiilikuitua, polyesteriä, voidaan valmistaa hyvinkin pienellä (alle 1%) fosforilisäyksellä. Optimaalinen palosuoja-aine toimii alhaisessa pitoisuudessa, vähentää myrkyllisten kaasujen määriä, ei ole haitallinen käyttökohteessa ympäristölle eikä ihmiselle ja on riittävän edullinen hinnaltaan.
Uutena menetelmänä tuli markkinoille 90-luvulla Valkeakoskelaisella Säterin tehtaalla keksitty ja patentoitu haitaton silikaattihybridi-kuitumenetelmä, jonka avulla voitiin palosuojata puusta valmistettava viskoosikuitu. Menetelmän avulla valmistetut tekstiilit alkoivat jo saavuttaa suurta menestystä maailmalla, kunnes omistusjärjestelyjen tuloksena tehdas ajettiin alas ja viskoosikuidun valmistus siirrettiin Kiinaan. Sateri Co soveltaa Valkeakoskella huippuunsa trimmattua teknologiaa, mukana palosuojattu viskoosikuitu ja investoi jatkuvasti Kiinan tehtaisiinsa tavoitellen maailman suurimman viskoosivalmistajan tuotantomääriä (1, 5 milj. tonnia).
EU:n COST-ohjelmassa käynnistettiin 5 vuotta sitten 30 osallistujamaan kesken kehitysohjelma Flaretex (Sustainable flame retardancy for textiles and related materials based on nanoparticles substituting conventional chemicals) turvallisten uusien palosuoja-aineiden kehittämiseksi mm. nano-teknologiaa hyödyntämällä. Neljän tutkimusvuoden aikana projektiin osallistui yli tuhat tutkijaa ja lähes 400 yritysedustajaa 25:ssä tieteellisessä seminaarissa. Suomesta mukana olivat VTT, TTY ja edesmennyt Avilon Oy. Suuresta osallistujamäärästä huolimatta käytetty aika oli liian lyhyt ideoiden toteuttamiseen kaupallistamiseen asti. Tarvittavat lupaavien menetelmien turvallisuustestaukset REACH:n mukaisesti vaativat myös oman aikansa.
Flaretex:ssä kehitettiin vaihtoehtoisia palosuojauskemikaaleja käyttäen vihreän kemian lähtökohtia. Sopivia uusia kemikaaleja voidaan saada kaseiineista, hydrofobiineista, vehnäproteiineista, amideista ja aminohapoista. Myös hybridikuitumenetelmän kehittäminen selluloosalle oli esillä. Odotettavissa on, että kymmenestä parhaasta menetelmästä ainakin joistakin päästään muutaman vuoden jälkeen teollisen tuotannon testaamiseen.
Pertti Nousiainen

EU:n TEKSTIILITEOLLISUUS KÄÄNTYI KASVUUN Pertti Nousiainen

Tekstiilikemian IFATCC 24. Kongressi Tsekin Pardubicessä 13.-16.6.2016

Kemian teknologialla on pitkä historia ja kasvava merkitys monenkirjavien tekstiilituotteiden valmistuksessa. Euroopassa yhdistystoiminta alan ammattitaidon vaalimiseksi ja teknologian edistämiseksi käynnistettiin pohjoisen Tsekin Böömin alueella 108 vuotta sitten. Toiminta on jatkunut nykyaikaan asti ja kohtaa TEVA-teollisuuden nykytilanteessa uusia haasteita innovaatioden toteuttamisessa maailman-laajuisesti sekä kuluttajatuotteiden (B2C) että teknisten tuotteiden (BTB) osalta. Euroopassa IFATCC:n aktiivisia jäsenyhdistyksiä on Englannissa, Italiassa, Ranskassa, Puolassa, Tanskassa ja Itävallassa. Monissa muissa maissa IFATCC:n toimintaan Konferenssin järjestämiseen osallistuivat Tsekin pääministeri Sobotka ja Teknologiaministeriö, Pardubicen Yliopisto, paikalliset viranomaiset sekä teknisten tekstiilien maanlaajuinen verkosto yrityksineen.

EURATEX:n teknologiaohjelma (ETP) on suunnattu vastaamaan ajankohtaisiin TEVA-alan trendeihin, joita ovat digitalisointi, kestävä kehitys ja asiakkaiden uudet käytännöt. Kaikkea yhdistää materiaalien ja kemikaalien käytön vähentäminen. Muotiteollisuuden digitalisoituessa voidaan vähentää varastointikuluja sekä lyhentää toimitusaikoja.
Tsekissä on aktiivitoiminnassa myös kansallinen teknisten tekstiilien verkosto 31 teollisuuspartnerin kesken (CLUTEX). Kohteena ovat erityisesti autoteollisuus, geotekstiilit, suojavaatteet, pakkaustarvikkeet ja kuitukankaat.
Lutz Walter toi ilahduttavia uutisia EU:n TEVA-teollisuudesta, joiden mukaan työllisyys kääntyi kasvuun ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin. Erityisesti syynä on terveyssektorin, vapaa-aikatuotteiden sekä teknisten infra/arkkitehtuurituotteiden kasvu. Samalla kodintekstiilien ja suojavaatteiden tuotanto on pysynyt entisellä tasolla. Uudet tekniset tuotteet liittyen vähitellen uudistuvaan autoteollisuuteen ja kuljetussektoriin ovat lyömässä läpi. Taustalla ovat kaavailut autojen siirtymisestä sähköenergian käyttöön ja omistustuotteista palvelutuotteiksi. Laskelmien mukaan nykyinen polttomoottoriauto on kaikkein tehottomin kertakäyttötuote.
E.U.-28 Unit 2
TURNOVER Bil.Euro 169,4 2,3%
INVESTMENT Bil.Euro 4,3 -0,6%
EMPLOYMENT 1000 pers 1.684 0,3%
COMPANIES Number 174.480 1,8%
EXTRA E.U.-28 IMPORTS Bil.Euro 109,4 9,6%
EXTRA E.U.-28 EXPORTS Bil.Euro 44,5 3,6%
E.U.-28 TRADE BALANCE Bil.Euro -64,9 14,1%
Turnover/Employee EURO/pers 100.569 1,7%
Investment/Turnover % 2,6%
Exports/Turnover % 26,3%
Employees/Company pers 10

Euroopan TEVA-teollisuuden tunnuslukuja vuodelta 2015 (Euratex 2016)

Intian kemianteollisuuden edustaja Dr. Mehta totesi esitelmässään alan edustavan 7% BKT:stä eli 136 mrd$ ja toimittavan 65% sikäläisen tekstiiliteollisuuden väriainetarpeesta. Intian TEVA-teollisuus on liikevaihdoltaan EU:n luokkaa, mutta työllistää 45 milj. henkilöä ja on siten arvoltaan vain 2.400 $/pers. Kasvu oli kuitenkin näin alhaisella tuottavuudentasolla huippuluokka, 8,7% vuonna 2015.

Osallistujia kiinnosti erityisesti DyeStar:n Dr. Vermandelin esitys uusista värjäyksen ja tekstiilikemian teknologioista. Ympäristövaatimusten mukaan uudella kemialla kehitetyt ”amiinivapaat” Levafix ECO reaktiovärit ovat tarjolla musta-, metsä- ja navy-sävykokoelmina. Dispersiovärit ja villavärit perustuvat myös uuteen teknologiaan. Mustesuihkuvärjäykseen on kehitetty reaktio- ja ensimmäistä kertaa kyyppivärejä. Dyestar Indigo värjäyksessä kierrätetään pesukemikaaleja. Perinteisiä Levafix ja Remazol värien kiinnittymisastetta on korotettu ja värjäysaikoja lyhennetty, millä saavutetaan prosessisäästöjä 30-50% eikä PES:n värjäyksessä tarvita enää hydrosulfiittia. Dyestar on myös aktiivisesti kehittämässä hiilidioksidiin perustuvaa vedetöntä värjäystä Dianix Dry väreillä. Huolimatta toistaiseksi kalliista investoinnista menetelmä on jo teollisessa käytössa Thaimaassa. Tyypillinen hinta 300 kg/200 bar PES värjäyskoneelle on 4,5 milj.€, joten takaisinmaksuajaksi tarvitaan ympärivuorokautiset tilaukset korkahintaisista kankaista vähintään kymmeneksi vuodeksi.

Elbe-joen rannalla sijaitsevan Pardubicen 100.000 asukkaan kaupungissa ja seudulla on paljon tekstiili- ja kemian teollisuutta mukaan luettuna Syntesia Oy:n valmistamat pigmenttiväriaineet. Se on keskittynyt pienempien volyymien valmistukseen REACH-säännösten mukaisesti ja työllistää 1600 henkilöä tehden liikevaihdon 150 milj.€/v.
Konferenssin monissa esitelmissä saatiin uutta tietoa erikoiskuiduista, kuten kitosaani/hyaluronihappo ja sinkkioksidipitoiset kuidut haavanhoitotuotteisiin, polytiofeeni-polystyreeni sähköäjohtavana älytekstiileihin, tuloksia pinnoitettujen puuvillakuitujen soveltuvuudesta kuitutransistoreihin sekä piezo-tekniikalla toimivien PLLA-lankojen soveltuvuudesta robotin liikkeitä ohjaavana sensorina erilaisssa kudotuissa rakenteissa.

Selluloosakuitujen (viskoosi ja lyocell) osalta saatiin tietoa Dr. Kämpfin esitelmässä Lenzing Ag:n ja Novozymes AS:n neutraalien entsyymien soveltamisesta kuitujen fibrilloitumisvaikutuksen kontrolloimiseksi tavanomaisilla Tencel-kuiduilla. Toinen mahdollisuus on käyttää hartseilla ristisilloitettua Lenzing A 100 kuitua, joka on lujempaa, mutta ei kestä valkaisua. Tämän kirjoittajan ja Fubio Cellulose ryhmän esityksessä raportoitiin kahdesta uudesta menetelmästä (Ioncell F ja Biocelsol) selluloosakuitujen valmistamiseksi.

Kriittisen hiilidioksidi-tekniikan lisäksi luotiin mm. prof. Van Parysin esityksessä katsauksia tulevaisuuden puhtaampiin tekstiilikemian tekniikoihin, joita ovat plasma-, UV-pinnoitus- ja digitaalinen painaminen värjäyksessä sekä viimeistyskäsittelyissä.

Kuitujen käyttö teknisiin tarkoituksiin on perustunut alun perin lujuuteen, keveyteen, taipuisuuteen ja valmistettavuuteen eri muotoihin. Köysien, purjekankaiden, säkkien ja peitteiden käytön lisäksi DaVinci suunnitteli purjekankaisia lentokoneen siipiä 1400-luvun lopulla. Montgolfierin kuumailmapallo edelsi ilmalaivoja ja ensimmäisten lentokoneiden siivet toteuttivat DaVincin unelman 1900-luvun alussa. Suurimman kimmokkeen teknisten tekstiilien kehitykseen antoi synteettisten kuitujen keksiminen 20-50-luvuilla sekä 2. maailmansodan jälkeinen aseellinen varustautuminen ohjusten avulla ja kilpajuoksu avaruuteen. Erikoiskuiduilla on kriittinen rooli avaruusteknologiassa rakettien, moduulien ja avaruuspuvun konstruoinnissa.

Teknisiä tekstiilejä käytetään joko toisen tuotteen komponenttina (komposiitit tuulimyllyissä, veneissä ja lentokoneissa), välineenä tai työkaluna toisen tuotteen valmistamiseksi (paperi, elintarvikkeet, hygieniatuotteet) tai omana toiminnallisen tuotteenaan (turvavyöt, köydet, peitteet, suojavaatteet). Niihin käytetään INDA et. al. mukaan lähes puolet kuitutuotannosta, jolloin kokonaismarkkina on 185 mrd€ ja EU:n osuus on huomattava tekstiileissä (20-25%) ja hyvinkin suuri komposiiteissa (33%). Teknisiä tekstiilejä valmistetaan pääasiassa perinteisellä tekstiiliteknologialla, mutta kuitukangasteknologia ja komposiittien valmistus ovat kasvavassa määrin mukana. Kuitukankaat sisältävät EDANA:n mukaan 19 erilaista käyttöaluetta, josta suurimpina ovat hygienia, pyyhintätuotteet, rakentaminen, kotitaloustuotteet, maanrakennus, huonekalut ja sisustaminen, autot ja lääketieteen erilaiset käyttökohteet.

EU:n selvityksessä (European Economic and Social Committee CCMI/105 Technical textiles, 17.4.2013)
tekniset tekstiilit nähdään kasvavina ja potentiaalisina talouden ja työllisyyden kehittämisessä. ällöin perinteisen ja työvoimavaltaisen perustekstiili- ja vaatetusteollisuuden tilalle vahvistuu uusi liiketoiminta-malli, jossa tuotteet kohdistetaan teknisiin tarpeisiin. Selvityksessä nähdään teknisissä tekstiileissä uuden teollisen vallankumouksen alku, koska ne palvelevat globaaleja ja sosiaalisia tarpeita, kuten energian säästäminen ja CO2-neutraali talous, ympäristösuojelu ja terveydenhuolto. EESC vaatii EU:n Komissiota ja Parlamenttia ryhtymään jatkuviin toimiin lupaavan teknisten tekstiilien sektorin kasvun vauhdittamiseksi.

Ehdotetut toimenpiteet, jotka korostuvat varsinkin koulutuksen osalta Suomessa, ovat:

• yksinkertaiset kansallisen ja EU-tason toimet uuden teknologian ja sen rahoittamisen kehittämiseksi
• työvoiman ja osaajien kouluttaminen uudentyyppisten tuotteiden (B2B) ymmärtämiseksi
• relevanttien tekstiiliteknologisten osien liittäminen EU:n T&K-ohjelmiin perinteisten materiaalien korvaamiseksi asteittain
• bioekonomian ja CO2-neutraalin talouden pohjalta tarvittavat kehittämistoimenpiteet
• uusien materiaalien vaikutuksen ennakointi energiakustannusten alenemisen kautta saatavaan tutkimuskustannusten takaisimaksuun

Esitettyjä vaatimuksia tukevat myös muut kansainväliset selvitykset, kuten TechNavion raportti, joka korostaa jatkuvaa innovointia teknisten tekstiilien sovelluksissa uusissa kohteissa, kuten elektroniikka ja ICT. Raportissa mainitaan isoina toimijoina markkinoilla johtavien E.I. du Pont de Nemours Co, Freudenberg & Co., Johns Manville ja Kimberly-Clark Corp, lisäksi myös suomalainen pörssiyhtiö Ahlström. EU-27 valtioiden teknisten tekstiilien vienti edustaa 60 prosenttia jäsenvaltioiden tekstiilien kokonaisviennistä, jolloin suuria vientimaita ovat Saksa, Englanti, Ranska, Belgia ja Ruotsi. Lisäksi jäsenvaltiot, joiden teknisten tekstiilien osuus on korkein tekstiiliviennistä (ilman vaatteita) ovat Suomi, Tanska, Ruotsi, Tšekki ja Unkari. Nykyisin Finatexin jäsenluettelossa on noin 40 yritystä ja 28 erilaista teknisten tekstiilien tuoteryhmää.

FT Pertti Nousiainen

(Alunperin julkaistu Tekstiililehdessä 8.3.2014)

ENNÄTYSYLEISÖ GENEVEN INDEX2017-MESSUILLA
Innovaatiokisassa Suominen Oy palkittiin – Ahlström Tampere ehdolla

Yleistä
Maailman kuitukangasvalmistajat ja käyttäjät kokoontuivat suurilukuisesti Genevessä 4-7. huhtikuuta 12. kerran järjestetyille, kolmen vuoden välein toistuville INDEX-messuille. Yli 100 maasta tulleita vieraita ja 41:n maan näytteilleasettajia oli 12.500, jotka mahtuivat hyvin tutustumaan 2,2 hehtaarin messualueen 586:ssä paviljongissa oleviin näyttelyihin. Tuotesegmentit ovat vakiintuneet käsittämään toistakymmentä eri aluetta hygienia- ja lääketieteellisistä tuotteista talon- ja maanrakentamiseen, kuljetusvälineisiin, komposiitteihin ja suodatustekstiileihin.
EDANA julkaisi messujen aikaan uusimmat tilastot kuitukankaiden markkinakehityksestä. Niiden mukaan maailman kuitukangastuotanto kasvoi 7% vuosivauhtia ja oli EU:ssa lähialueineen viime tilastokaudella kasvussa 4.8%, mikä vastaa liki 2,17 milj. tonnia ja myyntiä yhteensä 7,14 mrd€. Kilohinnaksi saadaan siten 3,3 €, mikä neliömetrihinnaksi (60 gsm) arvioituna on luokkaa 2-5 c. On siten ymmärrettävää, että teollisuus on hyvin pääomavaltaista ja tähtää suuriin, vähintään 1 milj. neliömetrin tuotantoeriin. Kuitukankaiden eri valmistusmenetelmien jakaantuminen kuivarainaus-, märkärainaus-, vesineulaus- ja ilmarainausmenetelmien kesken on säilynyt prosentuaalisesti suunnilleen vakiona. Näyttelyn kone-esittelyt noudattivat kyseistä jakaumaa, vaikkakin vesineulaus oli näyttävästi esillä. Tarvittaviin sidontamenetelmiin (neulaus, sideaineet, sidekuidut) liittyviä uusia tuotteita oli tarjolla jonkin verran.
Suodatustekstiileistä järjestettiin oma tapahtumansa. Ilman- ja vedenpuhdistukseen tarvittavien suodatusmateriaalien kysyntä on kasvanut 9%:n vuosivauhtia vuodesta 2008. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin päivittäin alakohtaisia trendi-seminaareja kuljetusvälineiden, terveydenhuollon, geotekstiilien ja suodatusvälineiden osalta.
Innovaatiopalkinto Index Award
Näyttelyyn perinteisesti kuuluva innovaatiopalkinnon jako käsitti tällä kertaa useita tuotealueita. Suominen palkittiin kestävän kehityksen mukaisen johtamisen menetelmistä, tarkemmin koskien ”Blind Hiring”-menetelmää, jossa rekrytointitilanteen päättäjät keskittyvät henkilön välittömiin ominaisuuksiin taustaa tarkemmin tuntematta. Suomisen VP Anu Heinonen kertoi haastattelussa myös uusista antimikrobisista pyyhintätuotteista, sairaalainfektioiden (HAI) haasteista ja uudesta vesineulaus-linjasta Etelä-Karolinan Bethunessa.
Muita palkittuja olivat Glatfelter litium-akkuhin tarkoitetuista ohuista eristeistä, Berry Plastics kuitukankaan sulamenetelmästä, NIRI-instituutti antimikrobisista ovisuojista, Jakob Holm huuhtoutuvista kuitukankaista, TWE ryhmä Amphibia-tuotteistaan, Henkel Technomelt-menetelmästä biopohjaisten SAP-tuotteiden valmistamiseksi, Autefa nestesuihkumenetelmästä ja turkkilainen Hassan telttajärjestelmästä tilapäisiin tarpeisiin.

Kuidut
Kuitujen osastoille oli tyypillistä suurten konsernien esiintyminen tunnetuilla brändeillä. Tällaisia olivat esim. maailman suurin polyesterin valmistaja Indorama, johon kuuluvat myös Trevira, Wellman, Auriga Polymers, FiberVision ja IPI Thaimaa. Ranskalainen Beaulieu tunnetaan pääasiassa polyolefiinikuitujen (Meraklon) valmistajana, mutta tarjoaa myös polyesteri-bikomponenttikuituja sekä tavallisina että lyhyinä märkäprosessia varten. Yhteensä n. 700.000 vuositonnilla maailman toistaiseksi suurimman viskoosivalmistajan Lenzing Ag:n brändejä ovat Kelheim, Tencel ja Lyocell, josta viskoosia on saatavana värillisinä ja palosuojattuna.  Kiinalainen Sanyou Fiber valmistaa 500.000 tn viskoosi- ja modaalikuituja lehtipuu- ja bambusellusta sekä funktionaalisia ja palosuojattuja kuituja Säterin Suomessa kehittämään menetelmään viitaten. Säteri Oy:n ”jatkaja” Sateri Co ei ollut tällä kertaa messuilla, mutta oli tiedottanut jo aikaisemmin suurista investoinneistaan Kaakkois-Kiinassa, jotka tulevat johtamaan yli miljoonan tonnin viskoosikuitujen tuotantoon. Technical Absorbents esitteli ja demonstroi SAP kuituja, joista voidaan valmistaa kuitukankaita yksinään tai seostaa ne apukankaiden sisään tai väliin. Tällöin vettä imenyt SAP voidaan regeneroida kuivauksessa, jonka jälkeen se toimii uudelleen.
Messujen monet osastot esittelivät erilaisia koneita ja laitteita kuitukangastuotteiden valmistamiseksi laidasta laitaan. Sellu- ja paperikoneissa aktiivinen Andritz esitteli kuitumassaseosten esikäsittely-, märkärainaus-, vesinaulaus- ja kuivauslaitteita.  CEO Andreas Lukas kertoi haastattelussa uudesta vesineulausteknologiasta, jossa neXjet-suulakkeet toimivat jopa 400 barin paineessa sekä uusista alusverkoista ja lämpöpainatuskalantereista.  Valmet esitteli kuitujen ja kuitukankaiden kuivaukseen ja sidontaan ilman läpivirtaussylintereitä. Turkkilainen 200-vuotias Akinal mm. käyttää Andritzin koneita huuhtoutuvien wc- ja hygieniatuotteiden valmistamiseksi. Kiinalaiset kone-valmistajat olivat myös näyttävästi esillä. Huuhtoutuvien tuotteiden testaamiseksi on myös kehitetty Slosh Box 100 – laitteisto, joka toimii Edanan ja Indan suositusten mukaisesti. Mukana olivat luonnollisesti myös konvertointilaitteet vaippojen, terveyssiteiden, pyyhkeiden ja haavanhoitotuotteiden valmistukseen ja pakkaukseen.

Suodatinmateriaalit Filtrex
Ensimmäistä kertaa Index:n yhteydessä tällä kertaa järjestettiin suodatinteknologiaa esittelevä Filtrex-konferenssi. Taustalla ovat kasvaneet ilmanpuhdistuksen vaatimukset, sillä WHO:n selvityksen mukaan 85% maapallon väestöstä hengittää ilmaa, jonka hiukkaspitoisuudet ylittävät suosituksen 300 mikro g/m3. Konferenssiin liittyvän Innovaatiopalkinnon ehdokkaana oli muiden muassa Ahlström Tampere, mutta sen voitti Freudenberg:in monitoiminen kolmikerrossuodatin, joka soveltuu erityisesti autojen sisäilman puhdistukseen. Ahlströmin innovaation oli antistaattinen pussisuodinmateriaali, joka estää mahdollisia räjähdyksiä.

Lääketieteellisten kuitukankaiden foorumi
Leedsin Yliopiston Dr. Goswamin vetämässä seminaarissa käsiteltiin monia ajankohtaisia aiheita. Professori Probst Geneven yliopistosta painotti, että terveydenhuolto vaatii paljon laajemman – holistisen – näkökulman kuin sairaanhoito. Yhteiskunnan palvelujen tulisi ottaa enemmän huomioon ennalta ehkäisevät toimenpiteet, mikä loppujen lopuksi tulee myös taloudellisesti ja sosiaalisesti edullisemmaksi. Kun 1900-luvun alussa infektiosairaudet aiheuttivat useimmat kuolemat, ei sairauden hoidolla saatu aikaan juuri mitään verrattuna talousveden puhdistukseen ja antibioottien keksimiseen. Tänään syöpä ja liikenneonnettomuudet tappavat paljon ihmisiä ja krooniset sairaudet, kuten verenpainetaudit ja diabetes ovat yleistyneet. Vaikka ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä on tiedossa, keskitytään edelleen jo sairastuneen ihmisen hoitoon.
Haavanhoitoa voidaan käyttää sekä ennalta ehkäisevästi että jatkaen hoitojaksoa sairaalan jälkeen mm. diabetes:ssä, tapaturmahaavoissa ja leikkausten jälkeisissä hoidoissa. Tällöin haavasiteiden tulee olla helposti vaihdettavissa, toimia tehokkaasti ja riittävän pitkäaikaisesti eikä tarttumista haavaan saa tapahtua. Kuitukankailta se vaatii lujuutta, joustavuutta, nesteen imukykyä, antimikrobisuutta, haitattomuutta, sileää pintaa ja mahdollisuutta yhdistää se eri tuotevariantteihin. Lisäksi on edullista, jos pystytään edesauttamaan haavan paranemista esim. valittujen kasvutekijöiden avulla.
WTiN konsulttitoimiston edustajat Patrinou ja Gharaei esittelivät kattavasti haavanhoidon markkinoita ja tuotteita nyt ja tulevaisuudessa. Elintason nousun, väestön vanhenemisen ja kroonisten sairauksien lisääntymisen arvioidaan johtavan terveydenhuollon kustannusten kasvuun OECD-maissa 50 vuodessa 6%:sta aina 9,5%:iin bruttokansantuotteesta. Henkilökuntaa ja potilasta suojaavien sairaalatekstiilien ja inkontinenssituotteiden tarve kasvaa. Haavanhoidossa tämä merkitsee uusien menetelmien ja tuotteiden (AWC) käytön lisääntymistä. Tällöin käytetään yhä enemmän geelejä, vaahtoja, antimikrobisia siteitä ja kalvoja. Hopea varsinkin alhaisissa pitoisuuksissa on ottanut paikan markkinoilla, mutta vaihtoehtoisia tuotteita on myös esitetty, kuten kurkumiini ja metyyliglyoksaali. Ihon luontaisen kuitulujitteen, kollageenin käyttö lisääntyy ja sitä voidaan käyttää myös kudoskasvatuksessa. Nanokuiduille ennustetaan myös kasvavaa osuutta haavanhoidossa korkean ominaispinta-alan ja solujen rakenteita vastaavan koon ansiosta.
Freudenbergin Dr. Schlessellmann esitteli uudentyyppisiä haavasiteitä, jotka perustuvat ilmamenetelmällä lisättyyn SAP-kerrokseen spunmelt-kuitukankaiden välissä. Tällöin tuotteen imukyky ylittää jopa 20 g/g tuotetta. Hänen mukaansa AWC-tuotteiden myynti oli v. 2011 yhteensä 2200 milj.€, suurimpina vaahdot ja hydrokolloidit ja niiden jälkeen hydrokuidut, kalvot, alginaatit, hydrogeelit ja kollageeni.