Kuitujen käyttö teknisiin tarkoituksiin on perustunut alun perin lujuuteen, keveyteen, taipuisuuteen ja valmistettavuuteen eri muotoihin. Köysien, purjekankaiden, säkkien ja peitteiden käytön lisäksi DaVinci suunnitteli purjekankaisia lentokoneen siipiä 1400-luvun lopulla. Montgolfierin kuumailmapallo edelsi ilmalaivoja ja ensimmäisten lentokoneiden siivet toteuttivat DaVincin unelman 1900-luvun alussa. Suurimman kimmokkeen teknisten tekstiilien kehitykseen antoi synteettisten kuitujen keksiminen 20-50-luvuilla sekä 2. maailmansodan jälkeinen aseellinen varustautuminen ohjusten avulla ja kilpajuoksu avaruuteen. Erikoiskuiduilla on kriittinen rooli avaruusteknologiassa rakettien, moduulien ja avaruuspuvun konstruoinnissa.

Teknisiä tekstiilejä käytetään joko toisen tuotteen komponenttina (komposiitit tuulimyllyissä, veneissä ja lentokoneissa), välineenä tai työkaluna toisen tuotteen valmistamiseksi (paperi, elintarvikkeet, hygieniatuotteet) tai omana toiminnallisen tuotteenaan (turvavyöt, köydet, peitteet, suojavaatteet). Niihin käytetään INDA et. al. mukaan lähes puolet kuitutuotannosta, jolloin kokonaismarkkina on 185 mrd€ ja EU:n osuus on huomattava tekstiileissä (20-25%) ja hyvinkin suuri komposiiteissa (33%). Teknisiä tekstiilejä valmistetaan pääasiassa perinteisellä tekstiiliteknologialla, mutta kuitukangasteknologia ja komposiittien valmistus ovat kasvavassa määrin mukana. Kuitukankaat sisältävät EDANA:n mukaan 19 erilaista käyttöaluetta, josta suurimpina ovat hygienia, pyyhintätuotteet, rakentaminen, kotitaloustuotteet, maanrakennus, huonekalut ja sisustaminen, autot ja lääketieteen erilaiset käyttökohteet.

EU:n selvityksessä (European Economic and Social Committee CCMI/105 Technical textiles, 17.4.2013)
tekniset tekstiilit nähdään kasvavina ja potentiaalisina talouden ja työllisyyden kehittämisessä. ällöin perinteisen ja työvoimavaltaisen perustekstiili- ja vaatetusteollisuuden tilalle vahvistuu uusi liiketoiminta-malli, jossa tuotteet kohdistetaan teknisiin tarpeisiin. Selvityksessä nähdään teknisissä tekstiileissä uuden teollisen vallankumouksen alku, koska ne palvelevat globaaleja ja sosiaalisia tarpeita, kuten energian säästäminen ja CO2-neutraali talous, ympäristösuojelu ja terveydenhuolto. EESC vaatii EU:n Komissiota ja Parlamenttia ryhtymään jatkuviin toimiin lupaavan teknisten tekstiilien sektorin kasvun vauhdittamiseksi.

Ehdotetut toimenpiteet, jotka korostuvat varsinkin koulutuksen osalta Suomessa, ovat:

• yksinkertaiset kansallisen ja EU-tason toimet uuden teknologian ja sen rahoittamisen kehittämiseksi
• työvoiman ja osaajien kouluttaminen uudentyyppisten tuotteiden (B2B) ymmärtämiseksi
• relevanttien tekstiiliteknologisten osien liittäminen EU:n T&K-ohjelmiin perinteisten materiaalien korvaamiseksi asteittain
• bioekonomian ja CO2-neutraalin talouden pohjalta tarvittavat kehittämistoimenpiteet
• uusien materiaalien vaikutuksen ennakointi energiakustannusten alenemisen kautta saatavaan tutkimuskustannusten takaisimaksuun

Esitettyjä vaatimuksia tukevat myös muut kansainväliset selvitykset, kuten TechNavion raportti, joka korostaa jatkuvaa innovointia teknisten tekstiilien sovelluksissa uusissa kohteissa, kuten elektroniikka ja ICT. Raportissa mainitaan isoina toimijoina markkinoilla johtavien E.I. du Pont de Nemours Co, Freudenberg & Co., Johns Manville ja Kimberly-Clark Corp, lisäksi myös suomalainen pörssiyhtiö Ahlström. EU-27 valtioiden teknisten tekstiilien vienti edustaa 60 prosenttia jäsenvaltioiden tekstiilien kokonaisviennistä, jolloin suuria vientimaita ovat Saksa, Englanti, Ranska, Belgia ja Ruotsi. Lisäksi jäsenvaltiot, joiden teknisten tekstiilien osuus on korkein tekstiiliviennistä (ilman vaatteita) ovat Suomi, Tanska, Ruotsi, Tšekki ja Unkari. Nykyisin Finatexin jäsenluettelossa on noin 40 yritystä ja 28 erilaista teknisten tekstiilien tuoteryhmää.

FT Pertti Nousiainen

(Alunperin julkaistu Tekstiililehdessä 8.3.2014)

ENNÄTYSYLEISÖ GENEVEN INDEX2017-MESSUILLA
Innovaatiokisassa Suominen Oy palkittiin – Ahlström Tampere ehdolla

Yleistä
Maailman kuitukangasvalmistajat ja käyttäjät kokoontuivat suurilukuisesti Genevessä 4-7. huhtikuuta 12. kerran järjestetyille, kolmen vuoden välein toistuville INDEX-messuille. Yli 100 maasta tulleita vieraita ja 41:n maan näytteilleasettajia oli 12.500, jotka mahtuivat hyvin tutustumaan 2,2 hehtaarin messualueen 586:ssä paviljongissa oleviin näyttelyihin. Tuotesegmentit ovat vakiintuneet käsittämään toistakymmentä eri aluetta hygienia- ja lääketieteellisistä tuotteista talon- ja maanrakentamiseen, kuljetusvälineisiin, komposiitteihin ja suodatustekstiileihin.
EDANA julkaisi messujen aikaan uusimmat tilastot kuitukankaiden markkinakehityksestä. Niiden mukaan maailman kuitukangastuotanto kasvoi 7% vuosivauhtia ja oli EU:ssa lähialueineen viime tilastokaudella kasvussa 4.8%, mikä vastaa liki 2,17 milj. tonnia ja myyntiä yhteensä 7,14 mrd€. Kilohinnaksi saadaan siten 3,3 €, mikä neliömetrihinnaksi (60 gsm) arvioituna on luokkaa 2-5 c. On siten ymmärrettävää, että teollisuus on hyvin pääomavaltaista ja tähtää suuriin, vähintään 1 milj. neliömetrin tuotantoeriin. Kuitukankaiden eri valmistusmenetelmien jakaantuminen kuivarainaus-, märkärainaus-, vesineulaus- ja ilmarainausmenetelmien kesken on säilynyt prosentuaalisesti suunnilleen vakiona. Näyttelyn kone-esittelyt noudattivat kyseistä jakaumaa, vaikkakin vesineulaus oli näyttävästi esillä. Tarvittaviin sidontamenetelmiin (neulaus, sideaineet, sidekuidut) liittyviä uusia tuotteita oli tarjolla jonkin verran.
Suodatustekstiileistä järjestettiin oma tapahtumansa. Ilman- ja vedenpuhdistukseen tarvittavien suodatusmateriaalien kysyntä on kasvanut 9%:n vuosivauhtia vuodesta 2008. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin päivittäin alakohtaisia trendi-seminaareja kuljetusvälineiden, terveydenhuollon, geotekstiilien ja suodatusvälineiden osalta.
Innovaatiopalkinto Index Award
Näyttelyyn perinteisesti kuuluva innovaatiopalkinnon jako käsitti tällä kertaa useita tuotealueita. Suominen palkittiin kestävän kehityksen mukaisen johtamisen menetelmistä, tarkemmin koskien ”Blind Hiring”-menetelmää, jossa rekrytointitilanteen päättäjät keskittyvät henkilön välittömiin ominaisuuksiin taustaa tarkemmin tuntematta. Suomisen VP Anu Heinonen kertoi haastattelussa myös uusista antimikrobisista pyyhintätuotteista, sairaalainfektioiden (HAI) haasteista ja uudesta vesineulaus-linjasta Etelä-Karolinan Bethunessa.
Muita palkittuja olivat Glatfelter litium-akkuhin tarkoitetuista ohuista eristeistä, Berry Plastics kuitukankaan sulamenetelmästä, NIRI-instituutti antimikrobisista ovisuojista, Jakob Holm huuhtoutuvista kuitukankaista, TWE ryhmä Amphibia-tuotteistaan, Henkel Technomelt-menetelmästä biopohjaisten SAP-tuotteiden valmistamiseksi, Autefa nestesuihkumenetelmästä ja turkkilainen Hassan telttajärjestelmästä tilapäisiin tarpeisiin.

Kuidut
Kuitujen osastoille oli tyypillistä suurten konsernien esiintyminen tunnetuilla brändeillä. Tällaisia olivat esim. maailman suurin polyesterin valmistaja Indorama, johon kuuluvat myös Trevira, Wellman, Auriga Polymers, FiberVision ja IPI Thaimaa. Ranskalainen Beaulieu tunnetaan pääasiassa polyolefiinikuitujen (Meraklon) valmistajana, mutta tarjoaa myös polyesteri-bikomponenttikuituja sekä tavallisina että lyhyinä märkäprosessia varten. Yhteensä n. 700.000 vuositonnilla maailman toistaiseksi suurimman viskoosivalmistajan Lenzing Ag:n brändejä ovat Kelheim, Tencel ja Lyocell, josta viskoosia on saatavana värillisinä ja palosuojattuna.  Kiinalainen Sanyou Fiber valmistaa 500.000 tn viskoosi- ja modaalikuituja lehtipuu- ja bambusellusta sekä funktionaalisia ja palosuojattuja kuituja Säterin Suomessa kehittämään menetelmään viitaten. Säteri Oy:n ”jatkaja” Sateri Co ei ollut tällä kertaa messuilla, mutta oli tiedottanut jo aikaisemmin suurista investoinneistaan Kaakkois-Kiinassa, jotka tulevat johtamaan yli miljoonan tonnin viskoosikuitujen tuotantoon. Technical Absorbents esitteli ja demonstroi SAP kuituja, joista voidaan valmistaa kuitukankaita yksinään tai seostaa ne apukankaiden sisään tai väliin. Tällöin vettä imenyt SAP voidaan regeneroida kuivauksessa, jonka jälkeen se toimii uudelleen.
Messujen monet osastot esittelivät erilaisia koneita ja laitteita kuitukangastuotteiden valmistamiseksi laidasta laitaan. Sellu- ja paperikoneissa aktiivinen Andritz esitteli kuitumassaseosten esikäsittely-, märkärainaus-, vesinaulaus- ja kuivauslaitteita.  CEO Andreas Lukas kertoi haastattelussa uudesta vesineulausteknologiasta, jossa neXjet-suulakkeet toimivat jopa 400 barin paineessa sekä uusista alusverkoista ja lämpöpainatuskalantereista.  Valmet esitteli kuitujen ja kuitukankaiden kuivaukseen ja sidontaan ilman läpivirtaussylintereitä. Turkkilainen 200-vuotias Akinal mm. käyttää Andritzin koneita huuhtoutuvien wc- ja hygieniatuotteiden valmistamiseksi. Kiinalaiset kone-valmistajat olivat myös näyttävästi esillä. Huuhtoutuvien tuotteiden testaamiseksi on myös kehitetty Slosh Box 100 – laitteisto, joka toimii Edanan ja Indan suositusten mukaisesti. Mukana olivat luonnollisesti myös konvertointilaitteet vaippojen, terveyssiteiden, pyyhkeiden ja haavanhoitotuotteiden valmistukseen ja pakkaukseen.

Suodatinmateriaalit Filtrex
Ensimmäistä kertaa Index:n yhteydessä tällä kertaa järjestettiin suodatinteknologiaa esittelevä Filtrex-konferenssi. Taustalla ovat kasvaneet ilmanpuhdistuksen vaatimukset, sillä WHO:n selvityksen mukaan 85% maapallon väestöstä hengittää ilmaa, jonka hiukkaspitoisuudet ylittävät suosituksen 300 mikro g/m3. Konferenssiin liittyvän Innovaatiopalkinnon ehdokkaana oli muiden muassa Ahlström Tampere, mutta sen voitti Freudenberg:in monitoiminen kolmikerrossuodatin, joka soveltuu erityisesti autojen sisäilman puhdistukseen. Ahlströmin innovaation oli antistaattinen pussisuodinmateriaali, joka estää mahdollisia räjähdyksiä.

Lääketieteellisten kuitukankaiden foorumi
Leedsin Yliopiston Dr. Goswamin vetämässä seminaarissa käsiteltiin monia ajankohtaisia aiheita. Professori Probst Geneven yliopistosta painotti, että terveydenhuolto vaatii paljon laajemman – holistisen – näkökulman kuin sairaanhoito. Yhteiskunnan palvelujen tulisi ottaa enemmän huomioon ennalta ehkäisevät toimenpiteet, mikä loppujen lopuksi tulee myös taloudellisesti ja sosiaalisesti edullisemmaksi. Kun 1900-luvun alussa infektiosairaudet aiheuttivat useimmat kuolemat, ei sairauden hoidolla saatu aikaan juuri mitään verrattuna talousveden puhdistukseen ja antibioottien keksimiseen. Tänään syöpä ja liikenneonnettomuudet tappavat paljon ihmisiä ja krooniset sairaudet, kuten verenpainetaudit ja diabetes ovat yleistyneet. Vaikka ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä on tiedossa, keskitytään edelleen jo sairastuneen ihmisen hoitoon.
Haavanhoitoa voidaan käyttää sekä ennalta ehkäisevästi että jatkaen hoitojaksoa sairaalan jälkeen mm. diabetes:ssä, tapaturmahaavoissa ja leikkausten jälkeisissä hoidoissa. Tällöin haavasiteiden tulee olla helposti vaihdettavissa, toimia tehokkaasti ja riittävän pitkäaikaisesti eikä tarttumista haavaan saa tapahtua. Kuitukankailta se vaatii lujuutta, joustavuutta, nesteen imukykyä, antimikrobisuutta, haitattomuutta, sileää pintaa ja mahdollisuutta yhdistää se eri tuotevariantteihin. Lisäksi on edullista, jos pystytään edesauttamaan haavan paranemista esim. valittujen kasvutekijöiden avulla.
WTiN konsulttitoimiston edustajat Patrinou ja Gharaei esittelivät kattavasti haavanhoidon markkinoita ja tuotteita nyt ja tulevaisuudessa. Elintason nousun, väestön vanhenemisen ja kroonisten sairauksien lisääntymisen arvioidaan johtavan terveydenhuollon kustannusten kasvuun OECD-maissa 50 vuodessa 6%:sta aina 9,5%:iin bruttokansantuotteesta. Henkilökuntaa ja potilasta suojaavien sairaalatekstiilien ja inkontinenssituotteiden tarve kasvaa. Haavanhoidossa tämä merkitsee uusien menetelmien ja tuotteiden (AWC) käytön lisääntymistä. Tällöin käytetään yhä enemmän geelejä, vaahtoja, antimikrobisia siteitä ja kalvoja. Hopea varsinkin alhaisissa pitoisuuksissa on ottanut paikan markkinoilla, mutta vaihtoehtoisia tuotteita on myös esitetty, kuten kurkumiini ja metyyliglyoksaali. Ihon luontaisen kuitulujitteen, kollageenin käyttö lisääntyy ja sitä voidaan käyttää myös kudoskasvatuksessa. Nanokuiduille ennustetaan myös kasvavaa osuutta haavanhoidossa korkean ominaispinta-alan ja solujen rakenteita vastaavan koon ansiosta.
Freudenbergin Dr. Schlessellmann esitteli uudentyyppisiä haavasiteitä, jotka perustuvat ilmamenetelmällä lisättyyn SAP-kerrokseen spunmelt-kuitukankaiden välissä. Tällöin tuotteen imukyky ylittää jopa 20 g/g tuotetta. Hänen mukaansa AWC-tuotteiden myynti oli v. 2011 yhteensä 2200 milj.€, suurimpina vaahdot ja hydrokolloidit ja niiden jälkeen hydrokuidut, kalvot, alginaatit, hydrogeelit ja kollageeni.