Perjantaina 19.10.2018 Valkeakoskella oli 75-vuotta toimineen Säterin kuitutehtaan historiakirjan julkistamistilaisuus. Lähes neljä vuotta sitten perustetun Säterin historiatoimikunta r.y.:n sinnikäs työ tuotti yhteistyössä kirjailija FT Pekka Kaarnisen kanssa mielenkiintoisen ja yksityiskohtaisen teoksen tehtaan vaiheikkaasta historiasta. Toimikunnan toisena tavoitteena oli Säterin arkistomateriaalin pelastaminen ja taltioiminen ja sille luotiin samalla luotettavat säilytystavat ja -paikat. Kirjan johdannossa toimikunnan puheenjohtaja, entinen Säterin tuotantopäällkkö Ins. Asko Peltonen toteaa, että kirjoittamisen aikana oli vielä mahdollisuus haastatella liike- ja tuotannolliseen toimintaan osallistuneita aikalaisia. Tämän takia valottuu myös Säterin innovatiivinen ja vaikeissakin tilanteissa selviämisratkaisuihin päätynyt toimintakulttuuri.
Säteri edusti nousevan Suomen ja sotienjälkeisen jälleenrakentamisen asiantuntevaa, kansainvälistä ja uutteraa henkeä, jonka avulla siitä kehittyi Suomelle merkittävä ja kansainvälisesti huipputeknologinen kemian alan toimija. Sen tekninen ja osaamisperintö on nykyään uusien omistajien myötä käytössä maailmanlaajuisesti Sateri Ltd-yritysryhmässä, joka aikoo nousta viskoosibusineksessä maailman suurimmaksi. Suomelle aiheutui omistuksen muutoksesta ja tehtaan lopettamisesta suuret vahingot. Suomessa usko viskoosibusineksen tulevaan kasvuun ei ollut 15 vuotta sitten sellainen kuin tänään.
Sotien jaloista lopullisena sijoituspaikkana toimineen Valkeakosken kauppalan sekä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n merkitys oli tärkeä, jotta tehtaalle saatiin tarvittava infra ja pääomia yhtiön toiminnan alkua ja muutoksia varten. Toiminnan oli mukauduttava markkinoiden ehtoihin, kun selluloosapohjaiset kuidut, kalvot ja sienet sekä muut prosessiin liittyvät kemian tuotteet hakivat paikkaansa kotimaisilla ja kansainvälisillä kilpailluilla markkinoilla. Suomen kuvalehden äänestyksessä valitut tuotenimet säteri, silla ja kelmu joutuivat antamaan periksi standardisoiduille nimille viskoosifilamentti, viskoosikatkokuitu ja sellofaani.
Juhlatilaisuuden esitelmän piti Prof. Emeritus Pertti Nousiainen aiheenaan ” Tekstiilikuidut ja niiden tulevaisuus”. Hän kertasi kuitujen valmistuksen historiaa ja totesi, kuinka 100 milj. tonnin maailmanmarkkinoilla on valtakuitujen polyesterin, puuvillan, polypropeenin, viskoosin, jutin, lasin, sisalin, hampun, polyamidin, polyakryylin, villan, pellavan ja silkin lisäksi lukuisa määrä erikoistekokuituja. Teknisiin tuotteisiin käytetään paljon myös lasi-, hiili- ja synteettisiä kuituja. Polyesteristä on erilaisia versioita sekä osittain biopohjaisesti valmistettu versio, joka voi tulevaisuudessa olla kokonaankin biopohjainen. Puuvillaa on vuodesta 2006 kehitetty geeniteknologian avulla tuholaishyönteisiä torjuvaksi eikä sen tuotantomäärien uskota enää radikaalisti kasvavan. Viskoosikuitujen tuotanto on suhteellisesti eniten kasvanut viime vuosina ylittäen jo polyamidin ja juutin määrät, tullen polypropeenin tuotannon tasolle. Niiden kysyntää kasvattaa edelleen ns. ”cellulose gap”, jossa on kysymys ominaisuuksiltaan puuvillaa vastaavan selluloosakuidun määrän vähentyneestä osuudesta verrattuna polyesteriin ja muihin synteettisiin kuituihin. Suomen metsäsektori, erityisesti Metsä Spring on havahtunut tilanteeseen ja kehittää mahdollisuuksia osallistua markkinoihin paperia arvokkaampien kuitujen muodossa.
Kuitujen ja tekstiilien ympäristökysymyksiin ja kestävän kehityksen vaatimuksiin on alettu vastata laajasti teollisuuden piirissä. Suomessa, Ruotsissa, Hong Kongissa ja muuallakin on kehitteillä menetelmiä kuituseoksista valmistettujen tekstiilien kierrättämiseksi takaisin kuiduiksi yhteistyössä vaatetusteollisuuden kanssa. Kiinan ja samalla maailman suurimmat viskoosikuitujen valmistajat ovat perustaneet kestävän kehityksen ohjelman, joka ulottuu puuraaka-aineen hankinnasta aina kuitujen valmistukseen, jalostukseen ja loppukäyttöön. Mukana on myös kaikkein suurimmaksi viskoosikuitujen valmistajaksi tähtäävä Säteri Oy:n perillinen Sateri Group.